Arkisto

Miten torjua luomuviljelyssä seppäkuoriaisen toukkia, jotka aiheuttavat perunan vioitusta?

Seppäkuoriaisen toukat ovat hankalia torjua. Parhain tapa on miettiä viljelykierto tarkasti näillä perunalohkoilla. Lisäksi toukan aiheuttamista vaurioista voivat kärsiä myös seuraavat kasvit: maissi, härkäpapu, paksujuuriset viljat sekä muut juurekset, porkkana, sipuli ja salaatit.

Seppäkuoriainen viihtyy maan viljavassa osassa, huonosti kompostoidussa karjalannassa tai kasvijätteessä syöden orgaanista massaa. Yleensä elävä, tärkkelyspitoinen juuri maistuu sille parhaiten. Aikuinen kuoriainen munii munat yleensä nurmeen, joten pitkäikäisissä nurmissa on eniten tuholaispainetta. Juolavehnä pitää tehokkaasti yllä seppäkuoriaisen toukkia.

Tärkeimpiä ehkäisykeinoja ovat apilanurmien vähentäminen viljelykierrossa, 2–3 vuotta nurmen jälkeen alkaa pelto olemaan vapaa seppäkuoriaisen toukista. Maan kyntäminen ja jyrsintä vähentävät toukkien määrää oleellisesti. Pellon kosteana pitäminen sekä perunoiden aikainen korjuu vähentävät vioituksen määrää.

Viljelykierrossa seuraavat kasvit vähentävät seppäkuoriaisen toukkien määrää: ruis, maanparannusretikka, sinappi, virna, herne ja lupiini.

Erkki Vihonen
Kasvintuotannon asiantuntija
040 936 0377

Mikä on kuvassa esiintyvä kesän perhosvieras lajiaan?

Ohdakeperhosta on näkynyt laajasti Etelä-Suomen alueella ja paikallisesti ympäri Suomea. Alkukesän lämmin jakso toi tämän kesän erikoisvierailijan Suomeen hyvissä ajoin ja suurina määrinä. Ohdakeperhonen ei talvehdi Suomessa eikä muuallakaan Euroopassa, joten perhoset ovat lähteneet kaukaa liikkeelle.

Ohdakeperhosen toukat ovat erikoistuneet käyttämään ravinnokseen nimenomaan ohdakkeita, mutta myös muut kasvit, kuten nokkonen, käyvät ravinnoksi. Nyt Suomessa on mahdollisuus nähdä kyseisiä perhosia koko kesän ajan. Ja luomutuottajan puolesta ohdakkeen popsijat ovat erittäin tervetulleita. Aikuiset perhoset syövät kukkien mettä tai puiden mahlaa.

Erkki Vihonen
Kasvintuotannon asiantuntija
040 936 0377

Puita pelloille? Peltometsäviljely tulee Suomeen

Ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi on ehdotettu peltojen metsittämistä. Puiden tuomat hyödyt ja peltojen viljelykäytön voi kuitenkin myös yhdistää. Suomen peltometsäviljelyverkoston 17.6. Paraisilla järjestämässä tapahtumassa tuodaan alan oppeja muualta Euroopasta sekä esitetään keinoja soveltaa niitä Suomen olosuhteisiin. Lue lisää…

Rotaatiolaidunnuksella kannattavasti kasvava karja

Kankaanpään tilan herefordkarja kasvaa ilman väkirehua ja laiduntaa 5–6 kuukautta vuodessa. Säästyneiden kustannusten lisäksi vasikat, maaperä ja luonnon monimuotoisuus voivat runsailla laitumilla hyvin. Lue lisää…

Miten maa-artisokan viljely onnistuu Suomessa?

Aina silloin tällöin tulee vastaan kysymyksiä perinteisestä, mutta kuitenkin harvemmin meillä viljellystä kasvista nimeltään maa-artisokka. Kasviin liittyy monia mielenkiintoisia ominaisuuksia, mutta myös tiettyjä oikkuja, jotka on hyvä ottaa huomioon viljelyä suunniteltaessa. Lue lisää…