Seuraavan CAP-kauden valmistelu on edennyt vaiheeseen, jossa maa- ja metsätalousministeriö on esittänyt luonnoksensa tulevan tukikauden luomukorvauksista. Luomuliitto ja Yhdistyneet Luomutuottajat eivät allekirjoita kaikkia ehdotettuja muutoksia luomukorvauksiin ja niiden ehtoihin.

Maa- ja metsätalousministeriö (MMM) pyysi maaliskuun alussa kommentteja luonnokseen luomukorvauksesta yhteisen maatalouspolitiikan (CAP) seuraavalle rahoituskaudelle. Luomuliitto ja Yhdistyneet Luomutuottajat toimittivat yhdessä kootut kommentit ministeriöön 5.3.

Ministeriön luonnoksen radikaaleimmat muutokset liittyvät myyntikasvivaatimuksen laajentamiseen koskemaan myös luomukotieläintiloja ja vaatimukseen, että kotieläintilan eläimet on liitettävä luomuvalvontaan jo ensimmäisen sitoumuskauden aikana. Luonnos sisältää myös ajatuksen, että luomukotieläintuotannon tuki maksettaisiin eläinyksiköiden mukaan eikä hehtaarien kuten nykyisin.

Luomu vastaa kannattavuus- ja ympäristöongelmiin

Luomukorvauksen ilmasto- ja ympäristötavoitteiksi on asetettu kestävän kehityksen edistäminen, luonnonvarojen hyvä hoito, luonnon monimuotoisuuden suojeleminen, elinympäristöjen ja maiseman säilyttäminen, ilmastonmuutoksen hillitseminen ja siihen sopeutuminen sekä kestävä energiantuotanto ja -käyttö.

Näiden tavoitteiden taakse pystyy koko luomukenttä asettumaan. Toivottavaa on, että näistä tavoitteista myös viestittäisiin paremmin. Luomuliitto esitti, että tavoitteisiin lisättäisiin eläinten hyvinvoinnin paratavat hoito- ja kasvatusmenetelmät. Luomukotieläintuotannossa tehdään käytännön ratkaisuja, jotka vievät todistetusti tuotantoeläinten hoito-olosuhteita parempaan suuntaan.

Edellä mainittujen tavoitteiden lisäksi luomutuotanto mahdollistaa tilojen paremman kannattavuuden. Komissio on suosituksissaan jäsenmaille esittänyt, että Suomen tulisi panostaa luomutuotantoon, jolla pystytään vastaamaan kahteen keskeiseen maatalousalan haasteeseen: maatilojen heikkoon kannattavuuteen ja ilmasto- ja muihin ympäristöhaasteisiin. Luomutuotanto pitää nähdä Suomelle parhaana ratkaisuna viljelijöiden toimeentulon ja CAPin ilmasto- ja ympäristötavoitteiden saavuttamiseksi.

Pinta-alatavoite pettymys alalle

Näiden päätavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu määrälliset tavoitteet, joiden mukaan tarvittavat määrärahat varataan. Luonnoksessa esitetty tavoite 20 prosentin luomupinta-alasta vuoteen 2027 mennessä on Luomuliiton mielestä ristiriidassa komission esittämien suositusten ja Suomen hallitusohjelman kanssa. Lisäksi tavoite on sama kuin edellisellä rahoituskaudella.

Komissio on esittänyt Pellolta pöytään -strategiassa, että luomuviljelyn osuus EU:n viljelyalasta tulisi olla 25 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Tällä hetkellä EU:ssa on keskimäärin alle 8 prosenttia luomuviljeltyä pinta-alaa. Luomuliitto esittää, että Suomen kansallisen tavoitteen tulisi olla tätä kunnianhimoisempi, koska Suomessa luomupellon osuus on jo nyt yli EU:n keskiarvon, 14 prosenttia.

Korvaustasot ennallaan

Luonnoksessa on esitetty, että luomukorvaus säilyy nykytasolla, mutta laskelmia ja tarkennuksia ei vielä ole esitetty. Luomuliitossa olemme kuitenkin huolissamme, miten niin sanottu tuplamaksu tulee vaikuttamaan.

Muistiosta ei käy ilmi, miten luomukorvaus ja sen taso suhteutuvat muihin tukiin. Pidämme myös harmillisena, että esitetyksessä ei ole hyödynnetty ekojärjestelmän mahdollisuuksia.

Kotieläintuet eläinyksikköperusteisesti

Ministeriö esittää, että kotieläintuki voitaisiin tulevaisuudessa maksaa eläinyksikköperusteisesti. EU:lta odotetaan tämän vuoden aikana linjausta, onko se mahdollista.

Ehdotamme, että tuen maksutapaan sisällytettäisiin eläinlajien mukaan porrastetut tukisummat. Eläinyksiköihin perustuva korvaus tulisi yhteensovittaa eläinten hyvinvointikorvauksen kanssa siten, että tuottajat ovat samanarvoisessa asemassa ja tukien määrät ovat samansuuntaiset.

Eläinyksiköihin perustuvan maksutavan ehdoissa tulee kannustaa tasapainoiseen tuotantoon siten, että kotieläintiloilla on kohtuullinen eläintiheys suhteessa pinta-alaan. Esimerkiksi tuen maksimimäärä voitaisiin edelleen rajata suhteessa hehtaareihin. Ehdotamme, että alaraja asetetaan matalalle ja tukea voivat hakea pienetkin luomueläintuotantotilat.

Uusia tukimuotoja

Luomuliitto on ehdottanut, että luomutuotannon tukemiseksi maksettaisiin myös siirtymävaiheen tukea sekä tukea luomulisäysaineiston tuotantoon.

Maatalousmaan osalta pidämme tarpeettomana jättää sitoumuksen ulkopuolelle viljelykiertoon soveltumattomia nurmialoja. Merkittävä osa EU:n luomupinta-alasta on pysyvää nurmikasvustoa.

Lisää luomutuotteita

Tavoitteeksi ministeriön luonnoksessa on myös asetettu, että luonnonmukaisesti tuotetun raaka-aineen tuotantoa ​lisätään, jotta voidaan vastata luomutuotteiden kysyntään. ​Vaatimuksena tämä on oikein hyvä. On huomioitava, että luomuraaka-aineen tuottaminen ei takaa, että se päätyy luomutuotteena markkinoille.

Luomualalle on osoitettu kritiikkiä siitä, että hehtaareja on tullut, mutta tuotteita ei samassa määrin. Luomukorvaus on ollut hyvä ympäristölle ja kehittänyt alaa voimakkaasti. Kymmenen vuoden aikana luomutilojen koko on kasvanut melkein 20 hehtaarilla ja Suomen luomuviljelty pinta ala on lähes kaksinkertaistunut. Luomumarkkina on kasvanut kovaa vauhtia.

Ongelmaa lopputuotteiden vähäisyydestä ei ratkaista alkutuotannon päässä vaan arvoketjun seuraavissa portaissa. Luomun tasapainonen kasvu edellyttää, että luomutuotantoa edistetään kokonaisvaltaisesti eikä pelkästään luomukorvauksen muodossa tuottajille.

Harkintaa myyntikasvivaatimukseen

Myyntikasvivaatimuksen tavoitteena on ollut ohjata tuottajia tuottamaan luomuraaka-ainetta. Keinona se on osoittautunut tehottomaksi. Koska luomukorvauksen valmistelun lähtökohta on ollut muutosten välttäminen, ei vaihtoehtoisia malleja ole aktiivisesti pohdittu. Aivan varmasti löytyy parempiakin tapoja ohjata luomutuki siten, että se lisää luomuraaka-aineen tuotantoa.

Myyntikasvivaatimuksen voisi korvata osittain tai kokonaan järjestelmällä, joka tuottaa luomuelintarvikkeita kuluttajille; esimerkiksi lisätuella, jossa tuotteen ostaja sitoutuu jalostamaan ja toimittamaan pääosan tuotteesta luomusertifioituna kuluttajamarkkinoille.

Vastustamme myyntikasvivaatimuksen laajentamista kattamaan luomukotieläintilat ja niiden rehuntuotannon sopimustilat. Myyntikasvivelvoite vaarantaisi luomukarkearehun riittävyyden.

Koko tila luomuun?

Maa- ja metsätalousministeriön luomukorvausluonnoksessa ehdotetaan, että eläintilan kotieläimet on liitettävä luomuvalvontaan jo ensimmäisen sitoumuskauden aikana. Periaatteena tämä on kannatettava asia. Käytännössä vaatimus on radikaali muutos tämänhetkiseen käytäntöön, jossa kotieläimet ovat voineet olla tavanomaisessa tuotannossa ja pellot luomussa.

Muutos aiheuttaa haasteita luomukentässä. Tämä voi johtaa luomupinta-alan pienenemiseen ja vähentää luomutuotteita markkinoilla. Syyt siihen, miksi eläimet eivät ole luomussa kaikilla tiloilla, ovat moninaiset. Valmiit luomupellot ovat tärkeitä, jos markkinatilanne muuttuu niin, että kotieläintila saa mahdollisuuden tuottaa luomukotieläintuotteita.

Luomuliitto on ehdottanut, että koko tila luomussa -ehtoa pohdittaisiin kunnolla eikä muutosta toteutettaisi ryminällä. Vaihtoehtoja on useampia. Esimerkiksi tässä vaiheessa voitaisiin luopua koko tila luomussa -vaatimuksesta ja laittaa sen sijaan nurmialalle rajoitus. Tai luomukasvintuotannon tukea voitaisiin leikata, mikäli eläimiä ei siirretä luomuun. Tai ympäristökorvaukseen voitaisiin luoda tuki, jossa peltoja viljellään ilman kemiallisia lannoitteita ja kasvinsuojeluaineita.

Vaihtoehtoja löytyy, jos vain panostetaan niiden valmisteluun.

Teksti: Susann Rännäri
Kuvat: Eveliina Sillanpää